LAUKON KARTANO

 

HISTORIA

&

NYKYPÄIVÄ

 

Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416.

Kuuden vuosisadan kuluessa Laukon kylästä on kasvanut tarujen ja kertomusten Laukon kartano.

Laukon 2000-vuotisen historian kiehtovimmista hetkistä kerrotaan oheisessa valikossa.

Suuren suomalaisen historiakartanon seikkailuista kertovat lähemmin puodissa myytävät Laukko-kirjat.

 

KARTANOMILJÖÖ

Laukossa on asuttu samaisella vehreällä Pyhäjärven niemellä jo pitkälti toistatuhatta vuotta.

Rautakautisesta ja keskiaikaisesta Laukon kylästä muotoutui Laukon kartano 1400-luvun kuluessa, kun suomalainen mahtisuku Kurjet asettui asumaan kauniille järviseudulle.

Kartanoa lähes neljä vuosisataa isännöineet Kurjet rakensivat Laukkoon suuren kivisen päärakennuksen, joka paloi tammikuisena yönä 1704.

Kivilinnan palon jälkeen Laukon kartanon pihapiiri, jossa Elias Lönnrot päiväsi 1849 Suomen kansalliseepoksen, koostui monenkirjavista puisista asuin- ja talousrakennuksista.

Lönnrotin ja paronin aikojen Laukko katosi tuhkana tuuleen huhtikuussa 1918, kun punaiset polttivat Laukon pahamaineisen paronin kodin ja talouspihan kolmekymmentä rakennusta kivijaloilleen.

 

UUSKLASSINEN KARTANOKYLÄ

Kuten niin monta kertaa tuhatvuotisen historiansa aikana, Laukko nousi tuhkasta entistä ehompana.

Laukossa historian henki elää nimenomaan muistojen puistossa ja kauniissa kulttuurimaisemassa. Tarut ja historiat kukoistavat Laukon ikiaikaisten tammien ja lehmusten katveessa. Kahdeksan hehtaarin kartanopuistossa menneistä ajoista ja asukkaista muistuttavat myös lukuisat muistomerkit, kuten Jussi Mäntysen Laukon hirvet ja Laukon kurjet.

Mies Laukon nykyisen vankan ja valkoisen kartanokylän takana on tamperelainen paperitehtailija ja taidemesenaatti Rafael Haarla, joka osti kartanon vuonna 1929.

Haarla rakennutti kartanon pohjoismaista uusklassismia edustavan päärakennuksen vuonna 1931. Tamperelaisen arkkitehdin Veikko Kallion piirtämä 20-luvun klassismia edustava päärakennus rakennettiin samaiselle paikalle, jolla Laukon omistajat ovat asuneet aina Klaus Kurjen päivistä.

Päärakennuksen lisäksi Haarlat rakennuttivat Laukkoon 1930–40 -luvuilla mittavuudessaan ja yhdenmukaisuudessaan ainutlaatuisen pohjoismaista klassismia edustavan hohtavan valkoiseksi kalkitun kartanokylän.

 

NYKYPÄIVÄN LAUKKO

Keväällä 2013 käynnistyneen suuren korjausrakennushankkeen aikana Laukon kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöökokonaisuus on pieteetillä kunnostettu alkuperäiseen asuunsa.

Maa- ja karjatalouden murroksessa autioituneet työntekijöiden asunnot ovat saaneet uuden elämän viihtyisinä vuokra-asuntoina.

Laukon uuden kulttuurikartanon sydämeksi korjattiin vuonna 2015 paronin ajoilta periytyvä suuri tallirakennus, joka nykyisin tunnetaan Juhlatallina.

Liisa Lagerstamin ja Jouni Minkkisen isännöimään historia- ja taidekartanoon pääsee nykyisin tutustumaan suurelle yleisölle avoimella pitkällä kesäkaudella.

Muistathan, että kartanon puistoalue on pääsymaksullista museoaluetta.

 

Jaa sivu


Ota yhteyttä

Laukon kartano

Laukontie 32
37370 Vesilahti

0400 237 380 (myynti)

040 152 0382 (ravintola)

myynti@laukonkartano.fi

ravintola@laukonkartano.fi