LAUKON KARTANO

HISTORIA

ELIAS LÖNNROTIN LAUKKO

Törngrenien omistuksessa Laukosta kasvoi 1800-luvun alkupuolella yksi Suomen suuriruhtinaskunnan vireimpiä kulttuurikartanoita.

Kartanon uusien omistajien mukana Laukkoon saapui nuori ylioppilas Elias Lönnrot, joka toimi perheen kotiopettajana.

Elias Lönnrotille Laukko oli nuoruuden aurinkoisten kesien koti.

Talon rouvan Eva Törngrenin innoittamana Elias keräsi lähikylistä talteen jylhän Elinan surma -balladin, jonka hän julkaisi vuonna 1840 Kantelettaressa.

Jylhän Elinan surma -balladin pohjalta tehtiin myöhemmin näytelmä, ooppera ja elokuva, jotka tekivät Laukosta Suomen tunnetuimman historiakartanon.

KARTANO KALEVALAN TAKANA

Lönnrotille Laukon kartanosta tuli vuosien varrella rakas kotisatama, jossa nuori lääkäri saattoi keskittyä rauhassa kirjallisiin töihinsä.

Näin Laukosta tuli kartano Kalevalan takana.

Suomen kansalliseepoksen lopullisen edition viimeistely Elias Lönnrot aloitti nykyisen päärakennuksen paikalla sijanneessa Vanhassa Laukossa elokuussa 1849.

17. huhtikuuta 1849, Lönnrot päiväsi ja allekirjoitti Laukon kartanossa nykyisin luetun Kalevalan.