LAUKON KARTANO
HISTORIA
KURKIEN AIKA
Tarujen maailmassa Laukon kartanon historia alkaa Matti Kurjesta.
Tarinat kertovat pirkkalaispäällikön kohdanneen kartanon edustalla sijaitsevalla saarella kaksintaistelussa aiemmin voittamattoman novgorodilaisen sotapäällikön Pohdon.
Historiankirjat tietävät kuitenkin varmasti kertoa, että vasta 200 vuotta myöhemmin Laukon kylään, Satakunnan ja Hämeen vanhojen maakuntien rajaseudulle, asettui asumaan mahtava Kurki-suku.
Suomalaisen aatelissuvun ja suurkartanon lähes neljä vuosisataa kestänyt yhteinen taival oli alkamassa.
Laukon kartanon ensimmäinen varmasti tunnettu omistaja on Elinan surma -balladin traaginen sankari Klaus Kurki.
Klaus Kurjen pojasta Arvidista tuli Suomen katolisen ajan viimeinen piispa.
Valtansa ja vaurautensa vertauskuvaksi Arvid Kurki rakennutti 1400–1500-lukujen vaihteessa Laukkoon kivisen kartanolinnan.
Linnassa syntyi vuonna 1550 Laukon historian suurin sotapäällikkö Akseli Kurki.
Suurimmillaan Laukko oli 1600-luvun alkupuolella.
Silloin kartanossa isännöi Suomen mahtavin mies, valtaneuvos Jöns Kurki.
Isänsä jalanjäljissä kulkeneen Laukon herran Gabriel Kurjen aikana kartanolla elettiin aristokraattista barokkielämää.
Kurkien ja Laukon yhteinen taival päättyi vuonna 1817, kun Clas Kurki myi sukukartanonsa arkkiatri Törngrenille.
LAUKON LEGENDAT
ELINAN SURMA
Laukko mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1416.
Kuuden vuosisadan kuluessa Laukosta on kasvanut tarujen ja kertomusten Laukon kartano.
Näistä legendoista suurin ja mahtavin on Elinan surma, jylhä kertomus rakkaudesta, mustasukkaisuudesta, murhasta ja sovituksesta.
Surmaruno kertoo, kuinka Laukon isäntä nai Suomelan talosta kauniin Elina-neidon.
Rakkaus muuttuu vihaksi, kun mustasukkainen Kirsti vakuuttaa Klausin vaimon uskottomuudesta.
Raivopäissään Klaus Kurki polttaa vaimonsa. Kun Elinan syyttömyys paljastuu, Kurki tekee itsemurhan.
Elias Lönnrot julkaisi Laukosta kokoamansa Elinan surmarunon vuonna 1840 Kantelettaressa.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin Gustaf von Numers kirjoitti balladin pohjalta kolmituntisen historiallisen jännitysnäytelmän.
Näytelmän innoittamana Oskar Merikanto sävelsi Elinan surmasta vuonna 1910 oopperan. Libreton oopperaan kirjoitti Jalmari Finne.
Talvisodan kynnyksellä Jäger-Filmi teki Elinan surmasta elokuvan, jota markkinoitiin Suomen ensimmäisenä historiallisena suurelokuvana.
Vuosisadat eivät ole horjuttaneet jylhän balladin tenhovoimaa.
Vuonna 2018 Kristiina Vuori julkaisi kolmiodraaman pohjalta Elinan surma -romaanin. Kirja vie lukijansa kiehtovalle aikamatkalle keskiajan Laukkoon.
*
Laukon kartanon ensimmäinen isäntä Klaus Kurki elää suomalaisten mielissä Elinan surman synkkänä ritarina.
Klaus Kurjesta historiallisena henkilönä kertovissa asiakirjoissa mikään ei viittaa siihen, että Laukon isäntä olisi todella polttanut vaimonsa ja päättänyt sitten omat surkeat päivänsä.
Tosielämän Klaus Kurki syntyi 1420-luvun lopulla. Vanhemmat ristivät ainoan poikansa äidinisän, Turun linnan päällikön Klaus Dieknin mukaan Klausiksi.
Elämänuransa Klaus Kurki teki tuomarina Ylisen Satakunnan kihlakunnassa, jonka sydämessä kotikartano Laukko sijaitsi.
Klaus Kurki asui Laukossa jalosyntyisen puolisonsa Elin Stenbockin kanssa. Pariskunnan lapset, Elin ja Arvid, syntyivät kartanolla.
Klaus Kurjen perilliset isännöivät ja emännöivät Laukkoa aina 1800-luvulle saakka.
Jaa sivu
