Laukossa on asuttu samaisella vehreällä Pyhäjärven niemellä jo pitkälti toistatuhatta vuotta. Rautakautisesta ja keskiaikaisesta Laukon kylästä muotoutui Laukon kartano 1400-luvun kuluessa, kun suomalainen mahtisuku Kurjet asettui asumaan kauniille järviseudulle.

Kartanoa lähes neljä vuosisataa isännöineet Kurjet rakensivat Laukkoon suuren kivisen päärakennuksen, joka paloi tammikuisena yönä 1704. Tämän jälkeen Laukon pihapiiri, jossa muun muassa Elias Lönnrot päiväsi Suomen kansalliseepoksen, koostui monenkirjavista puisista asuin- ja talousrakennuksista.

Lönnrotin ja paronin aikojen Laukko katosi tuhkana tuuleen huhtikuussa 1918, kun punaiset polttivat Laukon pahamaineisen paronin kodin ja talouspihan kolmekymmentä rakennusta kivijaloilleen. Kuten niin monta kertaa tuhatvuotisen historiansa aikana, Laukko nousi tuhkasta entistä ehompana.

Mies Laukon nykyisen vankan ja valkoisen kartanokylän takana on tamperelainen paperitehtailija ja taidemesenaatti Rafael Haarla, joka osti kartanon vuonna 1929. Haarla rakennutti kartanon pohjoismaista uusklassismia edustavan päärakennuksen vuonna 1931. Tamperelaisen arkkitehdin Veikko Kallion piirtämä 20-luvun klassismia edustava päärakennus rakennettiin samaiselle paikalle, jolla Laukon omistajat ovat asuneet aina Klaus Kurjen päivistä.

Laukossa historian henki elää nimenomaan muistojen puistossa ja kauniissa kulttuurimaisemassa. Tarut ja historiat kukoistavat Laukon ikiaikaisten tammien ja lehmusten katveessa. Kahdeksan hehtaarin kartanopuistossa menneistä ajoista ja asukkaista muistuttavat myös lukuisat muistomerkit, kuten Jussi Mäntysen Laukon hirvet ja Laukon kurjet.

Päärakennuksen lisäksi Haarlat rakennuttivat Laukkoon 1930–40 -luvuilla komean pohjoismaista klassismia edustavan kartanokylän. Kartanon kaikki rakennukset kalkittiin hohtavan valkoisiksi ja varustettiin punaisilla tiilikatoilla.

Keväällä 2013 käynnistyneen suuren korjausrakennushankkeen aikana Laukon kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöökokonaisuus on pieteetillä kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Maa- ja karjatalouden murroksessa autioituneet työntekijöiden asunnot ovat saaneet uuden elämän viihtyisinä vuokra-asuntoina.

Laukon uuden kulttuuri- ja matkailukartanon sydämeksi korjattiin vuosina 2015-2016 paronin ajoilta periytyvä komea hevostalli. Nykyisin Juhlatallissa toimii korkeatasoinen ravintola ja kartanopuoti.

Jaa sivu


Ota yhteyttä

Laukon Kartano

Laukontie 32
37370 Vesilahti

Tiedustelut ja ryhmätilaukset
(ma-pe klo 9-16)
p. 0400 237 380

info@laukonkartano.fi
varaukset@laukonkartano.fi

www.laukonkartano.fi

Kartta

Ota yhteyttä

Nimesi*

Sähköpostisi*

Aihe

Viesti