Laukon kylä mainitaan ensikertaa historiallisissa asiakirjoissa vuonna 1416. Esihistorialliset kalmistot todistavat ensimmäisten laukkolaisten asettuneen asumaan Pyhäjärven vehmaille rantaniityille jo tuhat vuotta aikaisemmin. Muinainen Laukko sai elinvoimansa erinomaisista luonnonoloista ja loistavasta sijainnista sisämaan esihistoriallisen valtatien – Kokemäen vesistön – varrella. Rautakauden rikkaasta ja kansainvälisestä elämänmenosta jäivät muistuttamaan hauta- ja uhripaikat, joita oli vuosisatojen varrella rakennettu luonnonkauniille paikoille.

Laukon muinaishautoja tutkittiin arkeologisin menetelmin jo Aleksanteri II:n keisarikaudella. Tuolloin kartanon nykyisen pihapiirin länsipuolella sijainneesta Riihimäen kalmistosta kerättiin talteen niin sotureiden loistoaseita kuin maanviljelijän sirppejä ja kauppiaan punnuksia.

Riihimäen runsaiden esinelöytöjen perusteella arkeologit ovat arvelleet Laukon olleen merkittävä paikallinen keskuspaikka viikinkiajalla – toisin sanoen noin pari sataa vuotta ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta. Arkeologien käsitys muinaisesta Laukosta mullistui täysin, kun kartanon pihapiirin pohjoispuolelta löydettiin vuoden 2015 aikana metallinetsimien avulla lukuisia uusia röykkiöhautoja ja kulttipaikkoja.

Viime vuosina Laukon alueelta löydetyt muinaiset miekat, keihäänkärjet, kirveet, sirpit ja korut todistavat, että Laukossa on eletty voimallisesti jo satoja vuosia ennen pohjoismaisten viikinkien valtakautta. Kartanon kauneimmilta rantatörmiltä paikallistetut uhrikivet ja hautapaikat kertovat poikkeuksellisen pitkästä yhtäjaksoisesta asutushistoriasta Laukon alueella. Uusia näköaloja esihistoriallisten laukkolaisten elämään ovat avanneet myös kartanon pelloilta löydetyt punnukset. Kaupantekoon liittyvät esinelöydöt viittaavat siihen, että nykyisen kartanon paikalla olisi sijainnut kukoistava kauppakylä jo ennen ensimmäisen vuosituhannen vaihdetta.

Esihistoriallisten löytöjen vuosi huipentui lokakuussa 2015, kun Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät löysivät tv-sarjan kuvausten yhteydessä Laukon kartanon edustalla sijaitsevalta Pohdonsaarelta ennennäkemättömän kolmipäisen kotkakorun.Yhtä lailla arkeologien kuin suuren yleisön keskuudessa suurta huomiota herättäneen merovingiaikaisen (n. 550–800) pronssiriipuksen arvoitusta ei ole onnistuttu vielä lopullisesti ratkaisemaan. Todennäköisesti permiläistä muotoperinnettä edustava sielulintu on tuotu Laukkoon kaukaa Venäjältä, Volgan mutkan pohjoispuolelta. Oman lisämausteensa kolmipäisen kotkan mysteeriin tuo se, että mahtiriipus löydettiin Matti Kurjen legendaariselta kaksintaistelusaarelta.

TEEMAVUOSI 2018: 

LAUKON RITARIT JA MUINAISET SANKARIT

Jaa sivu


Ota yhteyttä

Laukon Kartano

Laukontie 32
37370 Vesilahti

Ravintolan pöytävaraukset & Info:
(ma-su klo 9-14)
p. 040 157 8508

Ryhmätilaukset:
(ma-pe klo 9-14)
p. 0400 237 380

info@laukonkartano.fi
varaukset@laukonkartano.fi

www.laukonkartano.fi

Kartta

Ota yhteyttä

Nimesi*

Sähköpostisi*

Aihe

Viesti